Hämeenlinnan hankintatreffit järjestettiin 26. lokakuuta. Tilaisuuden avasi Hämeenlinnan kaupungin elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki. Hänen jälkeensä kaupungin hankintapäällikkö Aapo Korte puhui elinvoimasta, hankinnoista ja viestinnästä.
Korte korosti sitä, että hankinnan valmistelu on se vaihe, jolloin tulevan tarjouskilpailun sisältöön pystytään vaikuttamaan vielä merkittävästi, kun taas tarjouskilpailu on se vaihe, jolloin tarjouskilpailun sisältöön ei voida tehdä kuin vähäisiä muutoksia. Näin ollen hankinnasta kiinnostuneen yrityksen kannattaa olla aktiivinen erityisesti valmisteluvaiheessa.
Hämeenlinnan kaupungin hankintapäällikkö Aapo Korte painotti sitä, että on tärkeää panostaa hankinnan valmisteluun. Tämä ei koske pelkästään hankintayksiköitä, vaan myös julkisista hankinnoista kiinnostuneita yrityksiä.
Esityksessä myös kerrottiin, että Hämeenlinnan hankinnoista on saatavissa tietoa etukäteen.
HILMA-ilmoituskanavassa ja tässä blogissa julkaistaan tietopyyntöjä, joihin yrityksen kannattaa vastata, jos kyseinen hankinta kiinnostaa.
Kaupungin verkkosivuilla on Hankintasopimuskooste; jos sopimuskausi on päättymässä lähitulevaisuudessa, kannattaa yrityksen olla yhteydessä ko. hankintakategorian yhteyshenkilöön (yhteyshenkilöt löytyvät samaiselta verkkosivulta).
Kaupunginhallituksen ja lautakuntien hyväksymistä hankintasuunnitelmista tulee yhteenveto kaupungin verkkosivuille alkuvuodesta. Erityisesti talonrakennus- ja kunnallistekniikan investoinneista sekä irtaimen omaisuuden investoinneista kiinnostuneiden kannattaa katsoa ne talousarviosta.
Hankintapäällikkö Aapo Korte kehotti tutustumaan julkisen hankinnan pelisääntöihin. Niihin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi kaupungin laatimasta ohjeesta (ohjeen löydät
tämän verkkosivun alusta), joka auttaa välttämään tyypillisimmät virheet, jotka usein johtavat tarjouksen poissulkemiseen. Koska julkisia hankintoja toteutetaan lakiin ja hankintayksiköiden laatimiin sääntöihin perustuen, on ne syytä tuntea ennen tarjouksen tekemistä.
Hämeenlinnan hankintatreffeillä otettiin myös rautalanka avuksi. Näillä neljällä keskeisellä ohjeella yrityksen pitäisi pystyä välttämään julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa sellaiset virheet, joihin ei kannata ainakaan sortua.
Elinvoimasta, hankinnoista ja viestinnästä todettiin yhteenvetona, että hankinnoilla voidaan osittain lisätä elinvoimaa, mutta hankintayksikkö ei saa suosia yhtäkään tarjoajaa. Siksi viestintä nousee arvoon arvaamattomaan. Viestinnän tulee olla molemminpuolista (yritys ei voi jäädä odottamaan kauppaa ”neljän seinän sisälle”) ja sen tulee keskittyä erityisesti hankinnan valmisteluvaiheeseen, koska silloin on paras mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
