keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Osa kaupungin hankinnoista kilpailutetaan yhteishankintayksiköiden kautta – Mikä on yhteishankintayksikkö?


Hämeenlinnan kaupunki ei kilpailuta kaikkia julkisia hankintojaan itse, koska tietyissä hankinnoissa on tarkoituksenmukaisempaa olla mukana useamman hankintayksikön yhteisessä kilpailutuksessa. Usein tällainen kilpailutus tarkoittaa yhteishankintayksikön toteuttamaa kilpailutusta.

Yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan sellaista hankintayksikköä, joka on keskittynyt julkisten hankintojen kilpailuttamiseen yhteishankintoina. Käytännössä yhteishankintayksikkö kilpailuttaa erilaisia tavaroita ja palveluita suorille ja välillisille omistajilleen sekä mahdollisille muille hankintayksiköille, joille on erikseen annettu oikeus olla tietyn yhteishankintayksikön yhteishankinnoissa mukana.

Kuntakentän tunnetuimpia yhteishankintayksiköitä ovat Sarastia Oy, Hansel Oy ja Kuntien Tiera Oy, joista Kuntien Tiera on keskittynyt ICT- ja järjestelmähankintoihin. Sarastia aloitti toimintansa 1.5.2019, kun KuntaPro Oy ja Kunnan Taitoa Oy yhdistyivät. Hanselista tuli myös kuntien yhteishankintayksikkö, kun KL-Kuntahankinnat ja Hansel aloittivat 2.9.2019 toimimisen yhdessä Hanselin nimissä.

Paikallisten yritysten kannattaa seurata myös yhteishankintayksiköiden valmistelussa olevia hankintoja:
Usein kyseiset hankinnat mielletään valtakunnallisiksi hankinnoiksi, mutta asia ei suinkaan ole aina niin. Esimerkiksi Sarastian kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan kilpailutuksessa on oma osakokonaisuutensa Kanta-Hämeelle. Käynnissä olevat tarjouskilpailut löytyvät puolestaan seuraavasti:

Esimerkiksi kirjastojen kirjahankintoihin yhteishankintayksiköiden kilpailutukset sopivat hyvin, koska yhteishankinnan suurella volyymillä saavutetaan mm. edullisemmat hinnat ja koska kirjastojen kirjoja välittävät toimittajat ovat valtakunnallisia toimijoita. Kuva: Hämeenlinnan kaupunki.

Yhteishankintakilpailutuksiin lähdetään mukaan yleensä siksi, että siten säästetään kilpailutuksen aiheuttamissa prosessikustannuksissa ja saadaan yhteishankinnan tuottama volyymietu. Volyymietu voi näkyä esimerkiksi halvempina hintoina, parempana laatuna tai siinä, että yhteishankinnassa mukana olevilla hankintayksiköillä on parempi neuvotteluasema toimittajiin nähden kuin niillä olisi yksinään; parhaimmassa tapauksessa nämä kaikki toteutuvat.

Kaupunki arvioi tapauskohtaisesti sen, kannattaako olla mukana yhteishankintayksikön kilpailutuksessa vai kilpailuttaa hankinta esimerkiksi itse. Arviointiin vaikuttaa mm. paikallinen näkökulma, hankinnan kohde ja yhteishankintakilpailutuksella saavutettavissa oleva volyymietu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti